2018/10/03

Hääpäivä – yhtä kulutusjuhlaa

Viimeisen kuukauden ajaksi laitoin koko hääsuunnittelun hyllylle, mutta nyt olen täällä taas ja back in the business. Oikeastaan himoitsen päästä jo suunnittelemaan, ja sekä pinterest että facebookin hääryhmien keskustelut ovat alkaneet taas kiinnostaa ihan uudella tavalla. Häiden suunnittelu ei ole mulle mitään pakkopullaa tai stressin aihe, vaan käytän siihen aikaa aivan omaksi ilokseni. Eikös se mene niin, että matka on tärkeämpi kuin määränpää? Nyt hääsuunnittelua jatkaessani oleellinen lähtökohta on toki se, millaiset häät haluamme. Isot linjat on nyt päätetty ja tärkeimmät asiat kuten juhlapaikka (johon kuuluu catering), bändi ja valokuvaaja on varattu. Lähipäivinä olen erinäisiä hääkeskusteluja selaillessani kuitenkin tullut entistä varmemmaksi siitä, mitä häiltämme haluan. Ja se on ekologisuus.



Pyrin tavallisessa arjessani huomioimaan ekologisuuden aina mahdollisuuksien mukaan. En ole täydellinen, lensinhän juuri Indonesiaan ja takaisin (henkilökohtainen ympäristörikos check), mutta yritän parhaani mukaan tehdä hyviä valintoja ja parantaa jatkuvasti omaa toimintaani. Ekologiset arvot näkyvät arjessani monella tavalla: pyrin (siis pyrin) miettimään jokaisen ostoksen tarpeellisuutta ja pitkäaikaisuutta, suosin käytettyjä tavaroita ja vaatteita, kierrätän, en ajele turhaan autolla, pyrin ostamaan ekologisia vaihtoehtoja jos niitä on tarjolla ja niin edespäin. Miksi ekologisuus ei sitten näkyisi häissämme? 

Valtaosan vaatteistani ostan nykyään kirpputoreilta, johon myös omat käyttämättömät vaatteeni löytävät lopulta tiensä. Myöskään häissä en pidä pakollisena ostaa hääpukua uutena, vaan otan vaihtoehdoista huomioon myös käytettynä ostamisen ja vuokraamisen. Se olisi jopa suotavaa, ja kaiken lisäksi käytännöllistä! Hääpuvun vuokraamalla ei tarvitse itse juhlan jälkeen miettiä, missä säilyttää pukua tai kelle sen saa myytyä eteenpäin. Kun löydän the puvun, tartun siihen itseni tuntien kynsin hampain, oli se sitten myynnissä tai vuokrattavana. Annan mahdollisuuden kuitenkin kaikille vaihtoehdoille.



Suoraan sanottuna minua ällöttää se turha tilpehööri, joka perinteisesti kuuluu häihin. Muoviset ebaysta tilatut tekotimantit ja helmet, söpöt sellofaaniin käärityt vieraslahjat joista puolet unohtuvat juhlapaikalle kotiin lähtiessä, kaiken maailman nauhat, pallot, pompulat ja muut hilavitkuttimet jotka lentävät roskiin seuraavana aamuna ovat aivan turhia. Vain yhtä päivää varten hankittujen tavaroiden ostaminen pitäisi kieltää lailla. Jos jotain sitten haluaa ostaa ja tuntee suurta tarvetta hankkia erinäistä tilpehööriä omiin häihinsä, on huomattavasti parempi vaihtoehto vuokrata tai ostaa edes käytettynä ja myydä häiden jälkeen seuraavalle hääparille. Todistin juuri erästä keskustelua, jossa pohdittiin, miten kaikkien häät näyttävät ihan samalta kun samat häätavarat kiertävät morsiamelta toiselle. No, sekös on maailman kauhein asia että kaverin häissä pöydillä on samat koivukiekot kuin omissasi. Facebook-kirpparit siis kovaan käyttöön!

Häälahjat ovat myös osa häitä, ja usein hääpari tekee jonkinlaisen lahjalistan, jotta vieraiden olisi helpompi miettiä mitä antaa lahjaksi. Usein häälahjalista sisältää kaiken maailman Pentikin kipot ja kulhot, Marimekon lakanat, Teema-astiasarjat ja kodinkoneet. Koska olemme tulevan aviomieheni kanssa asuneet häiden aikaan yhdessä jo viisi vuotta, voin todeta sataprosenttisen varmasti, että meillä on kodissamme jo ihan kaikki tarvittava ja vähän vielä lisää. Emme halua pyytää lahjaksi mitään turhaa vain uuden materian saamisen vuoksi, joten hyvin todennäköisesti pyydämme lahjaksi vain rahaa häämatkakassaan ja kenties jotain pientä täydennystä jo olemassa oleviin laadukkaisiin ja kestäviin sarjoihin. 



Kaiken kaikkiaan haluan pitää häiden suunnittelussa järjen päässä. Jos huomaatte materialismihulluuden iskevän päälleni, herättäkää minut ajoissa. Tärkein asia on ihmisten viihtyvyys, joka tulee pääasiassa ihan jostain muualta kuin niistä koristehelmistä tai kaasojen puvun materiaalista.


Kuvat lainattu: pixaby.com

3 kommenttia: