2018/01/31

Helppoa arkiruokaa osa 2: Satay-kana ja riisi

Helppoa arkiruokaa -sarja jatkuu! Tässä olisi eräs nopea ja todella helppo arkiruoka, jonka teossa on vaikea epäonnistua. Nimittäin kana satay-kastikkeella ja riisi. Koska satay-kastike on jo valmiina, ei aikaa mene ruoan tekoon kuin noin 15 minuuttia.


Satay-kana ja riisi (noin 3 annosta)

3 dl Riisiä (esim. jasmiiniriisi tai täysjyväriisi sopivat hyvin)
1 pussi Spice Up! Satay-kastiketta
250g maustamattomia broilerin fileesuikaleita tai jotain vastaavaa
2dl ruokakermaa tai kookoskermaa

1. Laita riisit kiehumaan
2. Paista kanasuikaleet pannulla, ja kun suikaleet ovat kypsiä, lisää satay-kastike ja sekoita
3. Lisää pannulle kerma ja sekoita hyvin, jonka jälkeen anna kastikkeen porista hetken pannulla pienellä lämmöllä
4. Kun riisit ovat kypsyneet, nauti!

Vinkki vitonen: Yhdestä satay-pussista ei riitä loputtomiin, joten jos ruokailijoita on enemmän kuin kolme, kannattaa ehdottomasti ostaa kastike tuplana. Minulle itselleni yhdestä pussista riittää kahteen isoon annokseen. Satay-kastiketta voi toki käyttää myös kasvisversioon jättämällä kana yksinkertaisesti pois, tai korvaamalla se esimerkiksi mifusuikaleilla. Satay-kastike toimii hyvin myös ilman kermaa, mutta lopputulos ei ole silloin kastikemainen, vaan mauste on pikemminkin vain kiinni kanassa. Suosittelen kokeilemaan!



2018/01/30

Ne hetket jotka katoaa

Snapchat, se silmänräpäyksessä katoavien kuvien valtakunta. Löysin arkistoistani muutamia viime vuonna lähetettyjä snäppejä, olenhan aika aktiivinen snapchatin käyttäjä. Laatu on toki erinomainen eikä kuvia ole hiottu viimeiseen saakka, kuten esimerkiksi instagramissa ihmiset tuppaa tekemään. Omaa arkea on helppo jakaa ystävien kanssa juurikin snäpin avulla, hetkistä jotka eivät ole välttämättä muuten niin julkaisukelpoisia! Tässä muutamat viime vuoden aikana lähetetyt snäpit selityksineen.


Koirani Friida rakastaa istua sylissäni kun teen kouluhommia tietokoneella. Kamu vinkuu niin pitkään jalkojen juuressa, että pääsee ylös. Sitten sylissä ruutua tuijotellen hän (kyllä, hän) viihtyykin vaikka seuraavan tunnin verran!


Se fiilis, kun paluumatka Lontoosta Suomeen alkoi. Matkustusaika oli järkyttävän pitkä etäisyyden huomioiden, mutta innostus kotiinpalaamisesta vei voiton. Tuossa seison Tikkurilan asemalla odottamassa junaa, niiiiin innoissani kaikesta. Fazerin sukaa, metsät, suomea puhuvat ihmiset, S-market. Ah.


Ensimmäisinä päivinä Lontoossa oli todella kuuma. Istuimme tyttöjen kanssa takapihalla, ja vanhempi heistä lakkasi kynsiäni. Olin vielä autuaan tietämätön kaikesta tulevasta ja jännitin oikeiden töiden alkamista. Sääli etten kirjoittanut kaikkia lasten söpöjä lausahduksia ylös, niitä nimittäin riitti.


Tämä kuva on otettu viime keväänä, kun aloitin pitkästä aikaa juoksuharrastuksen. Nyt on ikävä sitä, että ulkona olisi juoksemiseen sopiva ilma. Mulla menee korvat ja kurkku tosi kipeäksi pakkasella juoksemisesta, mutta kevättä kohti onneksi mennään!


Ja sitten opejuttuja. Rakastan askartelua, enkä tiedä miksi en askartele enemmän. Ehkä kun alan tosissaan tehdä luokanopettajan töitä, saan askarrella ihan tarpeeksi. Mitä pienempää näperrystä, sen parempi. Noita kirjanmerkkejä olen teettänyt oppilailla sekä sijaisuuksia tehdessä paremman tekemisen puutteessa että kesällä au pairina. Hirmu helppoja ja lapset tykkäävät!


Tää tyyppi on niin mahtava. Sen jälkeen kun Friida tuli asustelemaan meille puolitoista vuotta sitten, ei ole mun meditoinneista tai joogasta tullut mitään. Kun silmät on kiinni, voi tuntea hengityksen ja kostean kuonon kasvoilla. Kasvojen peruslukemilla pitäminen on mahdotonta, kun joku jatkuvasti läpsii tassulla naamaa. Ja ei, huomioimatta olemalla se ei lopu. Parhaassa tapauksessa tämä tyyppi päättää tulla istumaan päälle.


Elämäni kuvina. Teen aina tenttiin lukiessani muistiinpanoja, ja paperia säästääkseni kirjoitan tiiviisti ja pienellä. Siitä huolimatta muistiinpanojen määrä lähentelee kymmentä sivua molemmin puolin. Mut hei, jos on kolme paksua kirjaa niin mitä voisi olettaa? 


Olen henkeen ja vereen aamuihminen. Inhoan nukkua yli kahdeksaan, koska aamu menisi silloin ohi. Aamu on päivän parasta aikaa, koska silloin koko päivä on vielä edessä. Muut nukkuvat, ja minä saan päivän rauhallisen hetken lehteä lukiessa ja aamupalaa syödessä. Koiran käyttäminen aamupissalla on myös parhautta. Jos menee oikeasti aikaisin, on koko kaupunki ihan hiljainen. Se jos joku on ihanaa.


Tässä eräästä sijaisuudesta napsaistu kuva. Taidan snäpätä aina kun teen sijaisuutta, eli varmaan joka viikko. Voisin vaikka alkaa tekemään kuvakansiota kaikista luokista, joissa olen ollut töissä. Tässä alkamassa kohta enkun tunti kolmosille, ja mahtavat laulut tulossa! Onneksi on nauha ettei tarvitse alkaa itse laulaa, vaikka on sitäkin tullut pakon edessä tehtyä.


Myös tällaiset hetkelliset ilon hetket hukkuu helposti snäpin syövereihin. Nopeasti napattu kuva kaverille, mutta jossa on oikeasti aito hymy ja hyvä fiilis. Juuri nämä on niitä hetkiä, jotka tulisi muistaa.

Toivottavasti tykkäsitte postauksesta, se oli täysin hetken mielijohteesta kirjoitettu ja julkaistu :)

2018/01/28

Mene pois paha pöpö

Viikonloppuna on kiva tehdä usein jotain arjesta poikkeavaa, ja ainakin vähentää kouluhommien tekoa. Tänään meillä oli tarkoitus viettää treffi-iltaa, mutta eilen avomieheni alkoi valittelemaan kipeää oloa ja tänään huomasin omakin kurkkuni kipeytyneen. Ei taas tätä sairastelua, eikä varsinkaan nyt kun ensi viikolla pitäisi lähteä Tahkolle, ja sitä seuraavalla viikolla otetaan suunta kohti Helsinkiä ja Jordaniaa. Jonkun takia flunssat tuppaa kestämään mulla aivan ikuisuuden. Pitänee siis tankata vitamiineja ja yrittää mitä lie huuhaakikkailua jotta flunssa ei iskisi päälle ainakaan kovin pahasti. Vähän sairaan olon vuoksi sunnuntai-ilta menikin meillä lepäilyksi, mutta toivottavasti huomenna olisi parempi olo meillä molemmilla ja selviäisin vain säikähdyksellä. Jos sulla on siellä ruudun takana jotain hyviä ideoita flunssan aisoihin saamiseksi, kerro ihmeessä.

Tässä vielä muutama illalla nappaamani kuva. Otin lenkille kameran mukaan, jotta voisin vähän testailla uusia netistä bongaamiani asetuksia pimeällä.  Kaipa minä joitain siedettäviä otoksia sain, mutta valokuvaamisen opettelu on kyllä yksi työmaa. Tarvitsisin ehdottomasti itselleni henkilökohtaisen opettajan, joka näyttäisi mulle perusjutut. Ps. Eikö olekin ihan supersöpö heijastinliivi?





2018/01/25

Gyozat testissä

Päätin tänään kokeilla jotain uutta ruokarintamalla, ja päädyin tekemään K-ruoan ohjetta (https://www.k-ruoka.fi/reseptit/gyoza) soveltaen  gyozoja eli japanilaisia nyyttejä. Vaikka aikaa menikin keittiössä vähän enemmän kuin normaalisti, kannatti kokeilla. Lopputulos ei ollut ehkä parhaimman näköinen, mutta ehdottomasti hyvän makuinen! 


Tässä oma versioni ohjeesta:


Täyte
Rasiallinen porsaan jauhelihaa
Kiinankaalia vajaa puolikas paketti
2 pientä sipulia
1 medium chili ilman siemeniä
Vajaa kaksi tl  omenaviinietikkaa
5 valkosipulinkynttä
Vajaa yksi tl valkopippuria
1 tl suolaa
2 tl yrttiseosta
Oliiviöljyä paistamiseen

Taikina
3 dl vettä
7dl vehnäjauhoa
1tl suolaa


Jos innostuit kokeilemaan, kannattaa seurata alkuperäistä ohjetta. Tässä kuitenkin yksinkertaistettuna työvaiheet:
1. Sekoita suola ja jauhot keskenään, jonka jälkeen lisää hitaasti vesi. Alusta taikinaa hetki ja laita sivuun noin 15 minuutiksi.
2. Pilko sipulit, kiinankaali ja chili, ja sekoita kaikki täytteen ainekset keskenään.
3. Kaulitse taikina ohueksi, ja painele siitä lasilla (halkaisija n. 7cm) ympyröitä. Kannattaa käyttää jauhoa tai maissitärkkelystä apuna, jos taikina tarttuu liikaa sormiin. 
4. Nostele täytettä taikinan keskelle, ja painele kuori kiinni.
5. Kuumenna ruokalusikallinen öljyä pannulla, ja laita nyytit tiiviisti paistumaan siihen. Kun pohja on hieman paistunut, lisää 1,5dl vettä ja laita kansi päälle. Kun vesi on haihtunut, anna nyyttien pohjan paistua vielä rapeaksi. Ja tadaa, valmista on!


2018/01/24

Tammikuun suosikit

Tässä olisi mun kuukauden suosikit, jotka haluan jakaa teillekin. Nämä suosikit ovat olleen kovassa käytössä, uusia kivoja tuttavuuksia tai muuten vain jokapäiväisiä käytössä olleita juttuja menneen kuukauden aikana.

Aamupuuro vadelmilla ja pähkinöillä
En ole koskaan oppinut syömään aamulla lämmintä ruokaa, ja puurot ovat olleet enemmänkin päiväruokaa. Nyt olen löytänyt kuitenkin Fazerin ALKU-puurot, jotka valmistuvat ehkä minuutissa, ja ne voi tehdä suoraan lautaselle. Vähän kun laittaa vielä jäisiä marjoja ja pähkinöitä sekaan niin kyllä maistuu!


Bonne-omenasose
Jos jatketaan vielä ruokalinjalla, niin täytyy mainita tämä omenasose. Sopii sellaisenaan, puuron sekaan, jälkiruokiin, jogurtin tai rahkan kanssa, tai oikeastaan melkein mihin vain. Älyttömän kätevä ja hyvä, eikä mitään lisättyä. Kokeilin aiemmin vastaavaa mangon makuisena, mutta en ollut suuri fani. Kannatti kuitenkin antaa tälle omenasoseelle mahdollisuus, sillä nykyään se löytää tiensä lähes jokaiseen ruokaani.


Pilli
Sijaisuuksia tehdessä oma pilli on aivan ehdoton. Olen joutunut liian monta kertaa huutamaan kurkku suorana välitunnin loppuessa välkkä loppuu kaikki sisälleeeee välkkä loppuuuu vain siksi, että kaikilla opettajilla on yleensä omansa, ja sijaisena saa sitten huutaa oppilaat sisälle. Siksi repussani kulkee nykyään AINA ihan ihka oma pilli, joka on pelastanut minut ehkä miljoona kertaa. Toimii erinomaisesti äänensäästäjänä myös liikkatunteja pitäessä. 


Turtleneck -paidat
Turtleneck-paidat (ja kaikki lämpimät neuleet) ovat olleet kovassa käytössä erityisesti talviaikaan, johtuen niiden lämmöstä ja mukavuudesta. En ole aiemmin käyttänyt kovinkaan paljoa tämän tyyppisiä paitoja, mutta olen nyt aivan ihastunut.


Tove Janssonin sitaattikirja
Sain joululahjaksi lahjakortin Suomalaiseen kirjakauppaan, ja totta kai minun täytyi heti käydä katsomassa, mitä sieltä löytyisi. Aikani kierreltyäni (ja aikomuksenani ostaa vaikka sun mitä turhaa) käteeni eksyi tämä kirja, ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Sivuja tässä on kiitettävän verran, joten lukeminen ei lopu onneksi ihan heti, vaan saan nauttia vielä monta monituista viikkoa tästä ihanuudesta. Parhautta.


Syke
Viimeisenä uusin sarjalöytö (koska minullahan ei ole elämää). Etsin taas uutta sarjaa katsottavaksi, ja päädyin aloittamaan Yle Areenasta löytyvän Syke-sarjan, joka on ollut ilmeisesti aika suosittu. Katson hyvin harvoin suomalaisia sarjoja, mutta tähän jäin koukkuun. Harmi, että Areenasta löytyi vain kaksi tuottaria. Mistäköhän löytäisin ne loput ilman että tarvitsisi maksaa mitään?


2018/01/23

Happy birthday to me

Tänään on syntymäpäiväni, ja ikää tuli mittariin taas yksi vuosi lisää. Ala-asteella muistan ajatelleeni, että 23-vuotiaana saan ensimmäisen lapseni ja olen naimisissa. Huh. Ihan siihen saakka ei olla vielä päästy, mutta ei nyt oikeastaan paljoa puutu. Olen oikein tyytyväinen siihen, mitä olen tähän mennessä elämässäni saavuttanut, ja kaikki on hyvin juuri näin. Kun ikää on yli kaksikymmentä, lakkaa tarkka ikä merkitsemästä enää niin paljoa. Nyt olen kakskyt jotain, ja monesti ikää kertoessa täytyy kelata hetki että paljonkos se nyt olikaan. Hassua.

Tänään päivä meni ihan rennoissa (ja tylsissä) tunnelmissa ruokaa laitellessa, gradua tehdessä, koiran kanssa lenkkeillessä, jumpassa käydessä ja töissä. Rakas avomieheni antoi minulle kotiin tultuani lihapullan ja kynttilän, kuulemma koska en saa tammikuussa syödä herkkuja. Ajatus on tärkein. Viime viikonloppuna juhlistettiin kuitenkin onneksi hieman etukäteen syntymäpäiviäni äitini luona. Eräs tuttavamme tuli kokkaamaan meille ruoat, ja päivä menikin pitkälti ruoanlaittoa katsellessa ja jutustellessa. Illalla odotuksemme palkittiin, ja saimme maukkaan kolmen ruokalajin illallisen. Alkuruoaksi kukkakaalikeittoa, pääruoaksi kasvis-canneloneja, couscous-salaattia sekä tomaattista kastiketta, ja jälkiruoaksi vadelmapannacottaa. Nam. Jopa perheen kunnon lihansyöjät söivät kasvisruokaa mutisematta. Lauantaiaamuna löydettiin äitini kanssa Prismassa käydessä hienot synttärikoristeet, koska pitäähän synttäreiden nyt näyttää synttäreiltä. Vaikka ne olisivatkin sitten 23-vuotis synttärit. 

Tänään kirjoitan vielä perinteisesti mustaan kirjaan (nimesin sen 15-vuotiaana, siksi niin hieno nimi) edellisen vuoden kohokohdista, ajatuksista, tämän hetken fiiliksistä ja tulevan vuoden suunnitelmista. Äitini osti minulle kyseisen kirjan rippilahjaksi, ja ajattelin sen silloin olevan niin hieno kirja, että se jäi käyttämättömäksi. En ajatellut minkään olevan tarpeeksi hienoa kirjaan kirjoitettavaksi. Lopulta päädyin kirjoittamaan yhden aukeaman jokaisena syntymäpäivänäni, ja niin olenkin tehnyt 18-vuotiaasta asti. Tarkoituksena olisi jatkaa siihen kirjoittamista aina syntymäpäivänäni niin pitkään kun vaan henki pihisee. Edellisten vuosien tekstejä on hauska lukea läpi aina myöhemmin. Nyt siis kirjoituspuuhiin.



2018/01/19

Nostalgiaa

Törmäsin tällaiseen nostalgiseen kysymys-vastaus -postaukseen (ei aavistustakaan miksi näitä pitäisi kutsua). Muistan, että ala- ja yläasteella oli hauska täyttää tällaisia ja lukea muiden vastauksia. Tässä siis hieman päivitetty versio mun vastauksista.

1. Minkä ikäinen olet 5 vuoden päästä? -27 vuotta. Piti miettiä hetki, minkä ikäinen olen nyt.

2. Kenen kanssa olet viettänyt aikaa tänään ainakin kahden tunnin ajan? -Kahdenkin eri ystävän: aamulla teimme treenin erään ystäväni kanssa meillä, jonka jälkeen jäätiin rupattelemaan vielä joksikin aikaa. Sen jälkeen näin toista ystävääni, jonka kanssa kävimme syömässä ja päädyimme sen jälkeen vielä kahville.

3. Kuinka pitkä olet? -166 cm

4. Mikä on viimeisin leffa jonka näit? -Myönnetään: Pitch Perfect 3. Käytiin katsomassa se siskoni kanssa leffassa, ja sehän oli kerrassaan hyväntuulinen elokuva. Kerrankin kävin katsomassa elokuvissa hömppää, kun yleensä tulee panostettua hinnan vuoksi laatuun.

5. Kuka on viimeisin henkilö jolle olet soittanut? -Varmaankin joku Joensuun seurakunnan tyyppi, jolle soitin aamulla.

6. Kuka on viimeisin henkilö joka on soittanut sinulle? -Äitini

7. Mitä lukee viimeksi saamassasi viestissä? - Ystäväni vastaus kun kysyin olisiko hän voinut toimia koiravahtina erään viikonlopun: "OIII VOISIN ihan sen takia tulla tänne jos ei olis täynnä se vlkp. Friiiidu on ystävä" :D

8. Soitatko vai laitatko viestiä mieluummin? -Riippuu paljonkin kenelle ja millä asialla. Normaalisti tykkään laittaa viestiä, ellei asialla ole kiire. Puhelimessa puhuminen on edelleenkin vähän outoa, mutta joskus on kiva jutella pitkiä puheluita jos asiaa riittää!

9. Mikä on suosikkipaikkasi? - Mikään ei voita kotia.

10. Mistä paikasta et tykkää ollenkaan? -En tykkää kovin ruuhkaisista paikoista tai väenpaljoudesta ylipäätään. Esimerkiksi Prisma jouluaattoa edeltävänä päivänä on aivan kauhea!


11. Kuinka monta sisarusta sinulla on? -Kaksi, pikkuveli 21v ja pikkusisko 15v.

12. Mikä on viimeisin kuva jonka olet ottanut puhelimellasi? -Kuva pienryhmän raportointiohjeista. Onneksi tuokin kurssi on kohta ohi.

13. Onko sinulla lemmikkejä? -On, koiramme Friiiduuuu <3

14. Lempivärisi? -Riippuu missä. Vaatteissa sinapinkeltainen ja ruskean sävyt, sisustuksessa suosin mustaa, valkoista ja punertavia sävyjä, luonnossa vihreä ja valkoinen. Kaikki värit oikeassa paikassa on kivoja!

15. Moneltako heräsit tänään aamulla? -Herätyskellon oli tarkoitus soida 8:00, mutta heräsin jo sitä ennen, kuten yleensäkin. Olen aamuihminen.

16. Missä olet kymmenen vuoden päästä? -Toivottavasti edelleen yhdessä avomieheni kanssa, naimisissa, eikä muutama lapsikaan haittaisi. Ja koira. Tai kaksi. Ja oma asunto, kiva työpaikka jossa viihdyn ja vähän rahaa matkustella välillä. Ja muu perhe jossain lähistöllä. Mitäpä sitä muuta elämältä tarvitsee?

17. Sipsit vai karkit? -Ehdottomasti karkit. Irtokarkit. Ei tarvitse kahdesti miettiä. Sipsit on hyviä ja taatusti syön niitä jos on tarjolla, mutten koskaan osta sipsiä itselleni. Karkkia sen sijaan vähän liiankin usein. 

18. Mikä youtube-video sai sinut viimeksi nauramaan? -En todellakaan muista. 

19. Mikä on paras ominaisuutesi tai luonteenpiirteesi? -Sanoisin, että olen ainakin ahkera, ja välitän aidosti toisista ihmisistä ja haluan muille hyvää. 

20. Entä huonoin? -Ainakin olen välillä liian itsepintainen ja haluan saada oman tahtoni läpi. Ja olen todella omistushaluinen ruoan suhteen. Ei siis koskaan yhteistä annosta tai karkkipussia, vaan mulle oma ja sulle oma. Eikä luvatta napsita toisten ruoasta.



21. Mitä pidät päälläsi kun nukut? -Nukun yleensä vain alushousut jalassa, ellei samassa huoneessa nuku joku vieraampi ihminen.

22. Kenelle soitat kun olet vihainen tai huonolla tuulella? -Yleensä en kellekään. Huonotuulisena pidän asiat usein itselläni ja pohdin niitä yksin. Saatan kyllä laittaa ärtynyttä snäppiä kavereilleni!

23. Mikä on isoin voittamasi palkinto ikinä? -Varmaan lapsena saamani barbijuttu, kun voitin jonkun lehden kilpailun. En ole pahemmin voittanut palkintoja.

24. Mikä on inhokkiruokasi? -Merenelävät, pinaatti, oliivit, punajuuri ja suolakurkku. Yäk.

25. Onko sinulla lävistyksiä? -Lasketaanko korvikset? Niitä on viisi kappaletta.

26. Mitä kuuntelet juuri nyt? -Spotifyn Warm Fuzzy Feeling -listaa

27. Mikä on suosikkijäätelösi? -Voisin sanoa tähän että kaikki gelato. Kermaista italialaista jäätelöä ei voita mikään. Parasta ovat kaikki keksijäätelöt, mutta kaikki kelpaa.

28. Mikä on suosikkijälkiruokasi? -Meidän äidin juhannusherkku, tai joku suklainen kakku vaniljajäätelön kanssa.

29. Osaatko vaihtaa öljyt autossa? -En! Enkä aio opetella ennen kuin on pakko.

30. Pidätkö kahvista? -Kaikki jotka mut tuntevat, osaavat vastata tähän kysymykseen. Ei, en juo kahvia. En edelleenkään. En edes opettajanhuoneessa ellei ole ihan pakko. Ja pakkohan ei koskaan ole. Ei, en myöskään teetä. Voin juoda vaikka mehua tai vettä. Miten sitä on niin vaikea ymmärtää? 


31. Mitä tykkäät juoda aamupalasi kanssa? -Tuoremehu, vesi tai kylmä kaakao on aika jees.

32. Suomen paras kaupunki? -Tykkään Turusta ainakin kesäaikaan, ja Tampere on kuulemma kiva. Joensuu on toki henkilökohtaisesti paras siksi että siellä asuu niin paljon läheisiä ihmisiä.

33. Mikä on viimeisin ostamasi asia? -Jos ruoka lasketaan, niin kaakao. Muuten sukat Cubuksesta. On muutes ihmeellistä miten kaikki sukat jotenkin katoaa vaikka niitä ostaisi koko ajan lisää.

34. Mitä olet syönyt tänään? -Lounaaksi peruna-herkkusienipaistosta ja kolme palaa leipää, välipalaksi kolme päärynää ja kaksi kauraleipää juustolla, ja iltapalaksi viinirypäleitä ja leipää. Ohoh, aika paljon leipää tänään!

35. Oletko ikinä joutunut sairaalaan tai ollut ambulanssissa? -Lapsena on tullut vietettyä aikaa sairaalassa milloin minkäkin takia, mutta en muista olleeni ambulanssissa.

36. Haluatko lapsia? -Haluan ehdottomasti. Lapsiluku kahdesta ylöspäin ja mielellään suhteellisen nuorena.

37. Puhutko muita kieliä kuin suomea? -Englantia. Ruotsia auttavasti. Saksaa, espanjaa ja ranskaa olen opiskellut koulussa, mutta en voi sanoa puhuvani niitä edes auttavasti. Jonkun verran ymmärrän.

38. Nimeä henkilö jonka tyylistä pidät? -En osaa sanoa tähän mitään. Kyllähän niitä tulee aina välillä vastaan, mutta en ole koskaan kiinnittänyt asiaan niin kauheasti huomiota.

39. Kiroiletko paljon? -Joskus jos olen oikein pahalla päällä, mutta hyvin harvoin nykyään.

40. Mitkä on parhaat uutiset joita olet hiljattain saanut? -Varmaankin hääpäivän varmistuminen tänään!


41. Mihin tykkäät tuhlata rahaa? -Ruokaan yleisesti, ravintoloihin, elämyksiin, elokuvateatteriin ja joskus vaatteisiin tai sisustukseen. Ainiin, ja matkustamiseen.

42. Omistatko mitään arvokkaita koruja? -Muutaman arvokkaamman sormuksen ainakin. Ja kaulakorun.

43. Mikä on lempisarjasi? -Tässä muutama nykyinen tai joskus lempisarjani ollut: Walking Dead, Game of Thrones, Outlander, Downton Abbey, Valehtelevat viettelijät, Serranon Perhe, Moderni Perhe. Jos BBC:n Ylpeys ja Ennakkoluulo lasketaan sarjaksi, niin ehdottomasti se.

44. Mitä suunnitelmia sinulla on seuraavalle viikonlopulle? -Huomenna menen pelaamaan sulkapalloa äitini kanssa, jonka jälkeen juhlistetaan kotona mun synttäreitä vähän etukäteen. Sunnuntaina käyn vahtimassa muutaman tunnin tuttavieni lasta, käyn ravintolassa isäni kanssa ja illalla teen varmaankin analyysiä jotta gradu etenisi. Kiva viikonloppu siis tiedossa.

45. Osaatko lasketella? -Suksilla sujuu ongelmitta ja laudalla pysyn pystyssä. Laudalla laskemisen opettelu kuuluu mun sitten joskus kun kerkeää ja jaksaa ja on aikaa -listalle.

46. Mikä tekee sinuun vaikutuksen? -Toisista ihmisistä huolehtiminen omien etujen tavoittelun sijaan, avoimuus, ystävällisyys ja ennakkoluulottomuus.

47. Mitä kirjasarjaa suosittelisit kelle tahansa, milloin tahansa? -Harry Pottereita. En tiedä miten ne vetoavat aikuisiin, mutta minulle tuo kirjasarja on antanut niin paljon iloa,  etten voi muuta kuin suositella. Häpeä sinä, joka et ole lukenut Pottereita tai väität tietäväsi jo kaiken koska olet katsonut elokuvat. Huoh.

48. Oletko sosiaalinen? -Koen olevani sosiaalinen. Viihdyn yksinäni hetkittäin, mutta huomaan aina kaipaavani juttuseuraa. En ole parhaimmillani suurissa porukoissa, sillä silloin olen luonnostani enemmän kuuntelijana enkä tuo itseäni esille ollenkaan. Pienemmissä porukoissa ja ystävieni seurassa olen kuitenkin kova höpöttämään.

49. Mitä haluaisit tehdä juuri nyt? -Varmaan katsoa hetken leffaa ja mennä sitten nukkumaan. Olisipa muutama tunti enemmän aikaa iltaisin!

50. Mikä on suurin salaisuutesi? -Täytyy nyt kyllä rehellisesti sanoa, että mulla ei ole pahemmin salaisuuksia. Olen aika avoin ihminen, ja olen jokaisen pienenkin jutun kertonut ainakin jollekin. En keksi yhtään mitään, mitä KUKAAN ei tietäisi minusta.

Onnittelut jos selvisit tänne asti, se mahtoi vaatia paljon. Näkemisiin ja ensi kertaan!

2018/01/17

Ex-au pairin vinkit

Halusin palata vielä viimeisen kerran au pair -juttuihin ja viime kesään ennen kuin siirryn blogissakin ihan kokonaan muihin aiheisiin. Viime kesään mahtui paljon niin hyviä kuin huonojakin hetkiä, mutta päällimmäisenä mieleen jäi itseni ylittäminen: selvisin uusista haasteista ja yksin matkustamisesta. Nyt jälkeenpäin voisin antaa muutaman vinkin muille, jotka suunnittelevat lähtevänsä au pairiksi. Vaikka oletin työn olevan pitkälti sellaista mitä se lopulta olikin, on aina eri asia tehdä jotain oikeasti käytännössä kuin vain unelmoida tai lukea muiden kokemuksia.

1. Valitse perhe huolellisesti
Painotan tätä asiaa, sillä valitsin itse käytännössä ensimmäisen vastaantulevan perheen joka vaikutti  suhteellisen mukavalta. Sillä, miten au pairina viihtyy, on todella paljon tekemistä sen kanssa kenen luona asuu ja tekee töitä. Skypen tai puhelimen välityksellä on hankalaa tai jopa mahdotonta sanoa, tuleeko lopulta toimeen perheen vanhempien tai lasten kanssa, mutta kyllä siitä jonkunlaisen käsityksen saa. Perheen metsästämisessä ei pidä turhaan kiirehtiä, vaikka riski se on joka tapauksessa.

2. Ole avoin ja puhu mieltä askarruttavista asioista
Au pairina pyrin ottamaan oma-aloitteisesti esiin mieltä painavat asiat. Kohdallani tämä ei tosin toiminut kovinkaan hyvin, koska ranskalaisen äidin kanssa emme kerta kaikkiaan ymmärtäneet toisiamme massiivisen kulttuurieron takia. Väärinkäsityksiä tuli siis välttämättä, myös keskustelutilanteissa. Kannatan silti avoimuutta, koska asiat tuppaavat vain kasaantumaan jos niistä ei sano kenellekään. Monesti asiat myös selviävät kun niistä uskaltaa jutella.


2. Tee kaikkesi, mutta jos perhe ei tunnu sopivalta, älä epäröi vaihtaa työnantajaa
Sanon tämän siksi, että en olisi itse ehkä kestänyt kokonaista vuotta perheessä jossa olin kesän ajan. Olen luonteeltani tietyissä asioissa periksiantamaton, ja olisin kokenut olevani epäonnistunut jos olisin joutunut vaihtamaan perhettä. Hyvä ettei se tullut ajankohtaiseksi, koska kolme kuukautta kestää nyt vaikka hirressä roikkuen jos tarvitsee. Ei sillä etteikö perhe olisi ollut ihan mukava, mutta emme tulleet vanhempien kanssa henkilökohtaisella tasolla niin hyvin juttuun, että olisin aidosti viihtynyt heidän kanssaan vaikka vapaa-ajalla.

3. Kirjoita ajatuksiasi matkan aikana ylös
Blogi oli minulle äärimmäisen hyvä tapa pohtia omia kokemuksia ja tunteita sekä laittaa niitä jollain tavalla järjestykseen oman pään sisällä. Samalla tavalla toimii varmasti myös päiväkirja tai jokin muu vähän blogia henkilökohtaisempi paikka kirjoittaa. Ainoa ongelma blogissa on sen julkisuus, sillä sinne ei voi tosiaan kirjoittaa ihan kaikkea mitä ajattelee tai tietää. Omia ajatuksia on kiva kirjoittaa sekä matkan aikana että lukea niitä myös myöhemmin.


4. Luota itseesi
Siinäpä se tärkein tulikin. Oli se sitten matkustamisessa, lasten kanssa olemisessa, vieraan kielen puhumisessa, uusien ihmisten tapaamisessa tai missä vain. Vaikeista ja uusista tilanteista selviää aina jollain tavalla, tärkeintä on luottaa itseensä.

5. Älä ota itseesi liian helposti
Varsinkin työnantajien luona asuessa tulee kohdattua sekä hyviä että huonoja päiviä. Jos työnantajalla sattuu olemaan huono päivä, saattaa palautetta tulla hyvinkin napakasti. Siitä ei pidä kuitenkaan ottaa itseensä, varsinkaan jos syy ei ole sinussa vaan ihan jossain muussa asiassa. Toki palautetta saadessa on hyvä miettiä sitä, onko toiminut itse oikein tai olisiko kenties jotain parannettavaa.

6. Käytä vapaa-aika ympäristön tutkimiseen
Harva au pair varmaan jää kotiin istumaan viikonloppuisin tai vapaapäivinä. Mene ulos kiertelemään, käy läheisissä kaupungeissa, tutustu seutuun, käy kahviloissa ja kaupungilla. Osa au paireista viettää aikaa kodin ulkopuolella myös päivisin tai iltaisin jos aikaa on, mutta itse koin arjen tarpeeksi uuvuttavaksi ilman ylimääräisiä tutkimusretkiä. Joskus oli vaan kiva jäädä kotiin katsomaan Netflixiä. Viikonloppuisin kävin kuitenkin aina jossain uudessa paikassa kiertelemässä, ja sitä kautta opin tuntemaan Lontoota (ja itseäni) paremmin.


7. Mieti ennen lähtöä oletko oikea ihminen au pairin työhön
Ennen au pairiksi lähtemistä kannattaa miettiä niinkin yksinkertaista asiaa kuin sitä, tykkäätkö lapsista niin paljon että jaksat viettää niiden kanssa aikaa ihan koko ajan. Oikeasti, ihan koko ajan. Kannattaa myös miettiä, tuntuuko työnantajan luona asuminen hyvältä ratkaisulta. Helppoa se ei välttämättä ole, mutta on tärkeää, että se on lähtökohtaisesti ookoo. On myös hyvä valmistautua siihen, että au pairin työ ei ole todellakaan pelkkää bilettämistä. Päivät menevät pitkälti lasten kanssa tai kotitöitä tehdessä.

8. Tultuasi ihan mihin tulokseen tahansa siitä, kannattaako lähteä, mene silti
Et kadu.

2018/01/16

Helppoa arkiruokaa osa 1: Avokadopasta

Ajattelin aloittaa pienen postaussarjan Helppoa arkiruokaa. Itse selailen aina netistä helppoja arkiruokareseptejä, mutta suhteellisen harvoin mitään jää todella pitkäaikaiseen käyttöön. Monissa netistä (puhumattakaan keittokirjoista) löytyvissä resepteissä on se ongelma, että ne vaativat milloin mitäkin erikoisia ainesosia, joita kaapista ei tavallisesti löydy. Ohjeet ovat usein myös suhteellisen työläitä toteuttaa tai muuten vaan epäterveellisiä. 

Teen usein päiväruoan kotona, ja ruokaa valitessani minulla on usein muutama kriteeri. Suosin helppoja ja nopeita reseptejä, joita on vaikea tehdä väärin. Haluan ruoan olevan myös suhteellisen terveellistä, ja mielellään kasvisruokaa. Syön kasvispainotteisesti, enkä tosiaankaan ole kasvissyöjä tai mitenkään fanaattinen asian suhteen. Kotona teemme kasvisruokaa noin neljänä päivänä viikossa, kanaruokaa/kalaruokaa kahtena päivänä ja punaista lihaa sisältävää ruokaa ehkä kerran viikossa. Toki vaihtelu on suurta viikkojen välillä.

Tässä olisi ensimmäisenä maailmankaikkeuden yksinkertaisin ja nopein pastaohje, josta liha on elämä -avomiehenikin on pitkän taistelun ja valittamisen jälkeen oppinut pitämään.



Avokadopasta (3-4:lle)

Kaksi kypsää avokadoa
Kaksi limeä
2-3 valkosipulinkynttä (lue: kuusi valkosipulinkynttä)
Chiliä
Basilikaa
Persiljaa
Mustapippuria
Suolaa
Spagettia (tummaa)

1. Laita vesi kiehumaan, ja lisää kiehuvaan veteen pasta
2. Halkaise avokado, poista kivet ja paloittele se hieman pienemmäksi, purista joukkoon limen mehut
3. Lisää joukkoon mausteet oman maun mukaan (kannattaa laittaa ihan reilusti!)
3. Sekoita tasaiseksi sauvasekoittimella tai muulla vastaavalla
4. Sekoita avokadomössö spagetin kanssa ja nauti!

Vinkki vitonen: Jos haluat pastasta maukkaampaa, lisää siihen toisen limen sijasta puoli dl oliiviöljyä, kourallinen cashewpähkinöitä ja 60g parmesaanijuustoa. Pastaan saa kivan koostumuksen myös jättämällä osan pähkinät ja osan avokadoista pieniksi palasiksi niiden survomisen sijaan. Myös parmesaanijuustoa kannattaa laittaa pastan päälle vasta lopuksi! Mausteita kannattaa laittaa oman maun mukaan, ja kannattaa maistella välillä täydellisen lopputuloksen varmistamiseksi.

2018/01/15

Kohti terveellisempää elämää

Ihanaa maanantaita kaikille! Muutamana viime viikkona oloni on ollut energinen ja hyvä, ja luulen tietäväni mistä se johtuu. Joulukuussa kyllästyneenä jatkuvaan herkkujen syömiseen, turhanpäiväiseen ahmimiseen ja siitä aiheutuvaan huonoon oloon teimme ystäväni kanssa lupauksen terveellisestä tammikuusta. Lupaus on ehkä väärä sana, sillä kutsuisin tätä enemmän vedoksi tai haasteeksi. Ideana on olla täydellisessä herkkulakossa koko tammikuu, sekä liikkua riittävästi ja kirjoittaa sekä liikunta- että ruokapäiväkirjaa neljän viikon ajan. Viikoittain kommentoimme toistemme päiväkirjoja, ja pohdimme mitä olisi voinut tehdä paremmin. Ja mitä olisi haaste ilman sakkoa lipsahtamisesta? Jokaisesta lipsahduksesta joutuu maksamaan toiselle viisikymmentä euroa. Auts. Se motivoi pysymään ruodussa. Tällainen haaste kuulostaa järjettömältä, mutta se on osoittautunut yllättävän toimivaksi. Tarkoituksena siinä tosiaan on vain saada jatkuva herkkujen napostelukierre katkeamaan, ei sen ihmeempiä.

Ajattelin alunperin herkkulakkojen olevan typeriä, sillä sen takia alkaa helposti ajatella syömistä ja himoitsemaan herkkuja vain entistä enemmän. Nämä kaksi ensimmäistä viikkoa olenkin ollut ihmeissäni siitä, miten helposti kaikki on mennyt, eikä herkkujen himo ole päässyt yllättämään kertaakaan. Ruokapäiväkirjan pitäminen on saanut minut myös näkemään omien ruokailutottumusteni heikkouksia, jolloin niitä on helppo lähteä parantamaan. Tapanani on ollut esimerkiksi syödä vain muutaman kerran päivässä, mutta paljon kerrallaan. Se ei kuitenkaan ole varmasti terveellisin vaihtoehto. Toinen hyvä puoli ruokapäiväkirjan pidossa on myös se, että turhanpäiväinen napostelu vähenee, sillä sitä ei yksinkertaisesti halua kirjoittaa ylös. Erinomaista! Kahden viikon mittainen hyvin ja terveellisesti syöminen sekä liikunta siinä sivussa on tehnyt hyvää herkälle mahalleni, ja aamulla on mukava nousta sängystä ilman turvonnutta oloa.

Olen pyrkinyt kiinnittämään jo usean kuukauden ajan huomiota myös intuitiiviseen syömiseen, joskus menestyksellisesti ja joskus vähemmän menestyksellisesti. Syön silloin kun minulla on nälkä, kunnes maha on sopivasti täynnä. Oman kehon kuuntelu on osoittautunut yllättävän vaikeaksi, sillä usein tekisi mieli syödä tylsyyteen tai koska jääkaapissa sattuu olemaan jotain hyvää ruokaa.  Mielitekojen erottaminen nälästä on välillä hankalaa. Intuitiivisesti syöminen on kuitenkin asia, jota haluan ehdottomasti jatkaa tammikuun jälkeen. Haluaisin pyrkiä suhteellisen säännölliseen ateriarytmiin ja syömään perusterveellisesti, mutta antaa itselleni lupa syödä myös herkkuja ilman huonoa omatuntoa. Kaikista paras lopputulos olisi se, että syömiseen ei tarvitsisi kiinnittää mitään huomiota. Kun perusterveelliset elämäntavat ovat kunnossa, on ihan turha murehtia syömisiä sen enempää. Olen kai tässäkin asiassa hieman perfektionisti, todennäköisesti ihan turhaan.





2018/01/10

Sarjasuosikit

Myönnän olevani sarjojen suurkuluttaja, ja erityisesti Netflixin tarjonta tempaisee minut vähän turhankin helposti mukaansa. Harvoin eteen sattuu sellaisia sarjoja, jotka tulee katsottua alusta loppuun kertarysäyksellä, mutta kyllä niitäkin on muutama löytynyt. Sama se on kirjojen kanssa: jotkut kirjat vievät mukanansa ja koukuttavat niin pahasti, ettei muutamaan päivään (joka kirjan lukemiseen menee) voi muuta ajatellakaan. Ehkä olen vain harvinaisen helposti koukuttuva? On ihan sääli, että kirjojen lukeminen huvin vuoksi on jäänyt vähemmälle, sillä uusien hyvien kirjojen etsintä on oikea työmaa. Koulun puolesta joudun lukemaan myös milloin mitäkin kirjaa jota en oikeasti haluaisi lukea, joten motivaatio lukemiseen katoaa jo siinä.

Sarjojen aloituksen kanssa pätee sama kuin kirjojen aloituksen kanssa: täytyy katsoa useampi jakso tai lukea useampi luku ennen mitään johtopäätöksiä. Alkuun pääseminen on välillä työlästä, mutta se saattaa kannattaa. Jotkut parhaimmista sarjoista ja kirjoista jotka tiedän, ovat hieman hitaasti ja tylsästi alkavia. Täytyy siis antaa mahdollisuus! Sarjojen kanssa minulla on aika laaja maku, ja tykkään hyvin eri tyyppisistä sarjoista. Myönnän katsovani paljon hömppää ja kaiken maailman teinisarjoja, koska hei, onhan ne nyt viihdyttäviä. Pidän myös historiallisista sarjoista, scifistä, fantasiasta, ja ihan tavallisista saippuasarjoista. Uusimpana tuttavuutena suosikikseni ovat tulleet komediasarjat kuten Moderni perhe tai How I met your mother.

Tässä muutama sarja, joihin kannattaa tutustua (omalla vastuulla, koska makuni on ilmeisen keskinkertainen).

Game of Thrones (HBO)
Aloitetaan koukuttavasta ja laajaa suosiota saaneesta sarjasta, joka on aivan omaa luokkaansa. Game of Thrones on yhdysvaltalainen draamasarja, josta on tekeillä nyt kahdeksas tuotantokausi. Sarja sijoittuu Westerosin kuvitteelliseen maanosaan, jossa suvut taistelevat keskenään vallasta. Game of Thronesin tekee omanlaisekseen sen jatkuva synkkyys ja ennalta arvaamattomat juonenkäänteet. Hahmoja on sarjassa niin paljon, että kestää pitkään päästä perille kuka on kukakin ja miksi he tekevät niin kuin tekevät, eikä seksiä ja väkivaltaa ole liikaa sensuroitu. Ehdottomasti katsomisen arvoinen sarja, ja suuri plussa siitä, että tapahtumia on vaikea arvata ennalta. Kerrassaan piristävää.

Pretty Little Liars 
Ehkä maailmankaikkeuden koukuttavin sarja. Olisin katsonut vaikka kaikki tuotantokaudet putkeen jos olisin voinut. Pretty Little Liars kertoo neljästä ystävyksestä, joita vainoaa tuntematon A. Matkan varrella paljastuu aivan käsittämätön valheiden verkko, kun ystävykset pyrkivät selvittämään, kuka A on. Tämä sarja kuuluu ehdottomasti teinikategoriaan, mutta edelleenkin voisin katsoa sarjan alusta loppuun asti.

Gilmoren tytöt (Netflix)
Gilmoren tytöt on siitä hauska sarja, että vaikka sarjassa tapahtumat etenevät todella hitaasti, se koukuttaa katsojansa. Sarja kertoo Roryn ja hänen äitinsä Lorelain elämästä, ja koostuu pitkälti syömisestä ja juttelemisesta. Ehdoton hyvä puoli sarjassa onkin hauskat ja pitkät vuoropuhelut. Suosittelen sarjaa jokaiselle, joka ei jaksa pitkän päivän jälkeen ajatella mitään. Lorelain ja Roryn elämän ja ajatuksenjuoksun seuraaminen on pääosin viihdyttävää ja hyväntuulista katsottavaa.



Stranger things (Netflix)
Stranger Things on sarja, joka on saanut paljon mediahuomiota ja jota ollaan kehuttu paljon. Olin itse aluksi skeptinen koko sarjan suhteen, mutta ennakkoluuloni haihtuivat nopeasti. Stranger Things on mukaansatempaava 80-luvulle sijoittuva jännitystieteissarja, jonka hahmot ovat ihastuttavia ja juoni mielenkiintoinen. Netflixiin ilmestyi ihan vähän aikaa sitten toinen tuotantokausi, joten eikun vaan katsomaan!

Outlander (Yle)
Outlander kertoo vahingossa menneisyyteen joutuvan Clairen seikkailuista. Sarja yhdistää hauskasti historiaa ja fantasiaa, ja mikä parasta, se antaa taatusti romantiikannälkäisille jotain katseltavaa. Outlanderin juonta kannattelee Clairen ja Jamien rakkaustarina, jonka kehittymistä on ihana seurata. Sarjan tunnari on myös ihastuttava, siitä lisäpointsit. Tällä hetkellä Yle Areenasta löytyy kolmannen kauden viimeiset jaksot.

Pako
Pako on myös suuren suosion saanut sarja, eikä syyttä. Juoni perustuu vankilapakoon, kun Michael Scofield yrittää pelastaa kuolemaantuomitun veljensä. Sarjan hahmot ovat kiinnostavia, ja juoni on mukaansatempaava. Sarjasta löytyy tietääkseni viisi tuottaria, joten katseltavaa riittää oikein mukavasti kun pääsee vauhtiin. 
















Downton Abbey
Downton Abbey on brittiläinen draamasarja, jonka taustalla näkyvät monet oikeat historialliset tapahtumat. Sarjan tekee omanlaisekseen se, että siinä seurataan kuvitteellisen Downton Abbeyn kartanon asukkaiden elämää palvelijoista aatelisiin. Sarjassa on panostettu erinomaisesti puvustukseen, ja historiallinen aika on otettu huomioon selkeästi. Sarjan tapahtumat sijoittuvat suhteellisen laajalle aikavälille, joten esimerkiksi muodin muuttumista on hauska seurata tuotantokausien edetessä.

Toisen kanssa (Netflix, Yle)
Katson hyvin harvoin suomalaisia sarjoja, mutta Toisen kanssa -sarjaan Netflixissä törmättyäni päädyin katsomaan koko tuotantokauden. Sarjassa seurataan Saaraa (Krista Kosonen), joka kriiseilee oman parisuhteensa, lapsen saamisen ja pettämisen kanssa, ja yrittää löytää oikeaa tietä elämälleen. Oikein hyvää hömppää, vaikka aiheet eivät sinänsä olekaan siitä kevyimmästä päästä.

Serranon perhe
Tässä sarja, joka oli 2000-luvun alussa suuressa suosiossa, mutta jonka kaikki ovat varmasti jo tähän päivään mennessä unohtaneet. Omistan edelleen Serranon perheen kaikki kahdeksan tuotantokautta, ja ajattelin katsoa ne läpi vielä jossain vaiheessa. Serranon perhe on espanjalainen draamasarja, jossa seurataan uusperheen eri perheenjäsenten elämää ja sattumuksia vuosikausien ajan. Kaikille löytyy siis jotain katsottavaa, sillä sarjassa seurataan kaikkien perheenjäsenten elämää alakouluikäisistä eläkeläisiin. Sarjassa on huumoria, musiikkia, rakkautta ja kaikkea muuta mitä jokainen hömppäsarjojen ystävä tarvitsee elämäänsä.








Walking Dead
Kuka nyt ei tykkäisi maailmanlopusta ja zombeista? Walking Dead saattaa ehkä hieman huonontua loppua kohti (hyvää mainostusta), mutta jaksoin silti katsoa kaikki tuotantokaudet alusta loppuun asti. Kuten voi päätellä, joukko ihmisiä yrittää selviytyä zombiepidemian jälkeisessä maailmassa, joka on täynnä zombeja ja vihamielisiä omaa etuaan tavoittelevia ihmisiä. Niiiin hyvää viihdettä. Oikeasti.

Gossip Girl
Koska haluan välttämättä menettää uskottavuuteni, laitan sarjasuosikkieni listalle Gossip Girlin. Vaikka en ole moneen vuoteen kyseistä sarjaa katsonut, voin silti suositella sitä kaikille ihmissuhdedraamasta pitäville. Sarjassa seurataan rikkaita teini-ikäisiä New Yorkilaisia ja heidän elämäänsä. Ja kyllä, sarja koukuttaa.

How I met your mother (Netflix)
Viimeisenä, mutta ei taatusti vähäisimpänä How I Met Your Mother eli HIMYM. Ihanan hyväntuulisessa ja nauruhermoja kutkuttavassa tilannekomediasarjassa seurataan viiden kolmekymppisen aikuisen elämää New Yorkissa. Sekä hyvä että huono puoli sarjassa on se, että vaikka juoni etenee koko ajan, jokainen jakso on tietyllä tapaa oma tarinansa. Itselläni kaikkien yhdeksän tuotantokauden katsomiseen meni ikuisuus, mutta se kannatti. Sarja on ehdottomasti katsomisen arvoinen.


Kuvat lainattu googlesta