Viikon hengähdystauko harjoittelusta ja kouluhommista on mennyt aivan liian nopeasti kuten yleensä. Talvilomalla olen kerennyt nähdä ystäviä, käynyt pelaamassa sulkapalloa ja nauttinut pitkistä koiralenkeistä auringonpaisteessa. On niin virkistävää kun ulkona alkaa olla jo valoisaa, ja koko viikon on paistanut aurinko. Siitä ei voi olla tulematta hyvälle tuulelle. Eilen kävimme porukalla katsomassa Kontiolahdella ampumahiihdon maailmancupia, ja vaikka lajin päälle en mitään ymmärrä, oli tunnelma ihan mukaansatempaava. Tänä aamuna kävimme vielä äitini luona brunssilla, ja nyt on maha vähän turhankin täynnä!
Ajattelin, että pystyn pääsemään tämän meneillään olevan opetusharjoittelun läpi stressaamatta sen enempää, mutta niin varmaan. Kun oma vastuuviikkoni lähestyy uhkaavasti, kääntyvät ajatukset väkisinkin maanantaihin ja oppituntien yksityiskohtiin. Enhän unohda mitään? Osaanhan opettaa tuon asian? Enhän ole ymmärtänyt mitään väärin? No, näillä mennään! Ensimmäinen päivä on pahin, sitten toivottavasti helpottaa. Nyt lähden nauttimaan vielä viimeisestä lomapäivästä ulos aurinkoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti