2018/09/26

Parhaat hetket Balin reissulla

Kuukausi Balilla on nyt takanapäin, ja on aika koota yhteen kaikista parhaat hetket reissun ajalta. Parhaat muistot liittyvät usein vahvasti itseni ylittämiseen ja aivan upeisiin uusiin kokemuksiin, joita on hyvä muistella vielä kiikkustuolissakin. Balille reissua suunnitteleville tästä postauksesta saattaa löytyä myös muutama vinkki siihen, mitä kannattaa tehdä tai minne mennä. Kaiken kaikkiaan reissu oli jokaisen sentin arvoinen, ja varmasti yksi elämäni mieleenpainuvimmista kokemuksista. Juuri nyt tuntuu kuitenkin siltä, että henkilökohtainen matkustuskiintiöni on täynnä, eikä ulkomaille tarvitse lähteä ihan vähään aikaan. Olin iloinen reissussa, mutta vähintään yhtä iloinen palatessani takaisin maailman parhaaseen paikkaan – nimittäin kotiin.

Tässä siis parhaat hetket Balilla (tai ainakin muutama niistä). Koska laiskuus iskee päälle kovalla voimalla, tässä viisi ensimmäisenä mieleen tulevaa hetkeä, olkaa hyvät.

Snorklaus Nusa Penidalla
Odotin snorklausreissuamme innolla, sillä en ollut snorklannut koskaan aiemmin. Pelkään kaloja ja oikeastaan kaikkea vedessä elävää kuollakseni, ja mulle riittää kalojen katseleminen usein ihan turvallisesti lasin takaa akvaariosta. Kuulin, että kalat saattavat uida todella lähellä, joten en voinut olla hieman jännittämättä, miten reagoin vedessä. Koska en tiennyt oikein mitä odottaa, oli kokemus entistä mielenkiintoisempi. Snorklasimme viidessä eri paikassa, jotka olivat kaikki hieman erilaisia. Osassa oli paljon upeita koralleja, toisissa isoja rauskuja tai mitä erilaisempia kaloja. Ensimmäinen snorklauspaikkamme oli vaativin, sillä aallot olivat suuria, ja minun täytyi uida paljon. Näkeminen ja hengittäminen osoittautui vaativaksi kovassa aallokossa, ja ymmärsin heti miksi ohjaajamme oli kysynyt, onhan kaikilla mukaan tulevilla hyvä uimataito. Elämäni tähtihetkiin ei kuulunut se, kun hieman eksyksissä etsin muita, käännyin, ja vain muutaman sentin päässä kasvoistani oli valtava rausku. Saatoin päästää pienen paniikinomaisen huudon. Kaiken kaikkiaan snorklaus oli yllättävän raskasta fyysisesti, mutta hauskaa. Yhdeksi parhaista hetkistä valikoin sen juurikin siksi, että onnistuin ylittämään taas itseni.


Skootteriajelut Nusa Penidalla
Kun tulin Balille ja ymmärsin, kuinka kaoottista liikenne täällä on, vannoin etten ikinä ajaisi täällä itse yhtään mitään. Pelkäsin jopa muiden kyydissä. On se vaan kummallista, kuinka nopeasti ihminen tottuu aluksi vaarallisilta tuntuviin tapoihin kuten turvavöiden puuttumiseen, ilman kypärää skootterilla ajaviin ihmisiin tai sentin päästä ohittaviin autoihin. Päädyin siis lopulta pyörtämään omat sanani, sillä Nusa Penidan saarella skootterin vuokraaminen oli kaikista järkevin tapa nähdä saarta. En ollut koskaan aiemmin ajanut skootterilla (saati omistanut minkäänlaista lupaa ajaa sellaisella), mutta jotenkin päädyin kuitenkin ajamaan ympäri saarta. Ja se todellakin oli riskin arvoista! Alun muutamistakymmenistä sydänkohtauksista selvittyäni tuntuma skootteriin löytyi ja uskallusta liikkua rohkeasti muun liikenteen seassa huonokuntoisilla, kapeilla teillä alkoi löytyä.  Ajelimme ympäri saarta ja näimme aivan käsittämättömän hienoja maisemia. Riemunkiljahdukset tällä reissulla olivat vertaansa vailla.


Venematka Nusa Penidalta Sanuriin
Matkustaessamme veneellä alun perin Sanurista Nusa Penidalle ymmärsin ensimmäistä kertaa, miltä merisairaana oleminen tuntuu. En ollut koskaan nähnyt omin silmin niin suuria aaltoja. Aallot olivat niin korkeita, että ison veneen pudotessa aallon harjanteelta pudotus tunti mahan pohjassa asti, ja jatkuva keinutus toi oksennuksen kurkkuun. Ja hyvä lukija, huomioi, että tämä ei siis lukeudu parhaisiin hetkiin Balilla. Takaisin tullessamme päätimme siirtyä veneen sisältä katolle, jossa oli joitakin paikkoja matkustajille. Kenties siellä ei tulisi niin paha olo. Vaikka kastuimme matkalla aivan läpimäriksi aaaltojen vuoksi ja silmät olivat niin täynnä suolavettä että olisi tehnyt mieli itkeä, oli matka takaisin hieno. Auringonlaskun katsominen veneen katolta, kuohuva meri ja veneen katolla pauhaava musiikki tekivät kokemuksesta ainutlaatuisen.


Yllättäen luokan eteen joutuminen
Harjoittelumme vuoksi seurasimme paikallisessa lukiossa ystäväni kanssa muutamia tunteja, jonka lisäksi meitä kierrätettiin koulun alueella. Vaikka me olimme tulleet tutustumaan heidän kouluunsa ja kulttuuriinsa, tuntui siltä, että me olimmekin nähtävyys heille. Jopa opettajat halusivat ottaa meistä kuvia. Koko kouluun tutustuminen oli hyvin mielenkiintoista, vaikkakin täynnä yllätyksiä. Toisella kerralla käydessämme koululla päädyimme erään matkailua opettavan opettajan mukaan, joka päätti laittaa meidät ystäväni kanssa erään lukioluokan eteen, ja ilmoitti, että meillä on nyt 30 minuuttia aikaa pitää oppilaille tunti valitsemastamme aiheesta. Hän tiesi, että olimme tulleet vain seuraamaan tunteja emmekä opettamaan, mutta se tieto ei häntä näyttänyt häiritsevän. Lopulta huomasimme siis olevamme luokan edessä puhumassa oppilaiden kanssa Suomesta ja Balista. Onneksi kyseisen luokan oppilaat puhuivat hyvää englantia, ja meillä oli oikein hauskaa! Jälkeenpäin ajateltuna yllätys oli erittäin hauska.

Pikkutunneille Sky Gardenissa
Toiseksi viimeisenä viikonloppuna päädyimme vuorokaudeksi valkoisista rannoistaan, shoppailumahdollisuuksistaan ja bileistään tunnetulle Kutalle. Ennakko-odotukset olivat erittäin matalalla, mutta Kuta yllätti positiivisesti. Useamman viikon jälkeen paluu lähes länsimaiselta vaikuttavaan kaupunkiin tuntui mahtavalta. Päädyimme juhlimaan illalla suositulle Sky Garden -klubille, jossa tanssimme tunteja, ja nukkumaan pääsimme vasta viiden jälkeen. Sky Gardenista löytyi menoa ja meininkiä kolmesta eri kerroksesta, joista löytyi mahdollisuus muun muassa pöydillä tanssimiseen, livemusiikin kuunteluun, ruokailuun ja muuhun yleiseen bilettämiseen. En ole yleensä kovin innostunut klubeilla pyörimisestä, mutta täytyy myöntää, että tällä kertaa oli kyllä harvinaisen hauskaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti