Ilosaarirock on yksi niistä muutamista viikonlopuista vuodessa, kun Joensuu herää eloon. Joka paikka kuhisee ihmisiä, musiikki soi, torikojut notkuvat tavaraa ja tunnelma on railakas. Vaikka kesällä ihmiset ilmestyvät katukuvaan muutenkin, on rokkiviikonloppu ihan oma lukunsa. Minulta on jäänyt rokki väliin monena vuonna peräkkäin syystä tai toisesta, mutta nyt päätimme ostaa liput lauantaille. En ole mikään kova juhlija ja yksi päivä riittää vallan hyvin, kuten sunnuntai-aamuna totesin maha kipeänä ja lyhyiden yöunien jälkeen. Lauantaihin kerkesi mahtumaan useiden eri artistien keikkoja, hyvää ruokaa (vaikkakin sitten pölyisessä maassa kävelevien ihmisten jalkojen juuressa mutusteltuna), uusia ja vanhoja tuttavuuksia, naku-uinnin maailmanmestaruuden sivustaseuraamista sekä yksi benjihyppy. Täytyy sanoa, että jo pitkään haaveilemani benjihyppy oli koko päivän kohokohta. Sitä jännityksen, adrenaliinin ja itsensä voittamisen määrää ei voi sanoin kuvailla! Sunnuntai meneekin nyt rauhallisemmissa merkeissä grillailun, pelailun ja uimisen parissa. Juuri sopiva lopetus tälle viikolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti