Asioita, jotka olisin halunnut tietää aloittaessani lukion

Täällä Joensuussa lukiot starttaavat torstaina, ja uudet ykkösluokkalaiset astelevat sisään uuteen ja ihmeelliseen maailmaan. Muistan vielä elävästi, kun sain tietää tulevan luokkani viikkoa ennen koulun alkua, ja kävin stalkkaamassa kaikki uudet naamat facebookista. En tuntenut ketään luokaltani, ja jännitin ensimmäisenä kouluaamuna. Kaikki oli niin uutta, ja olin vielä aika ujo. Nopeasti koulunkäynti lähti kuitenkin rullaamaan, vaikka uusia kouluaineita tuli muutama ja täytyi totutella uuteen kouluympäristöön ja tapoihin. Myös ensimmäinen koeviikko oli osaltaan jännittävä, sillä kaikki oli niin uutta. Nyt muistelen lukiota aikana, jolloin opin paljon itsestäni, usein tosin kantapään kautta. Opin, että mä pystyn jos haluan tarpeeksi ja teen työtä haluamani eteen. Opin, että ystävät ovat maailman tärkeimpiä, ja että myös mun täytyy olla hyvä ystävä toisille. Opin myös sen, että vaikeimmiltakin tuntuvista asioista selviytyy. Jos olet aloittamassa nyt lukion, annan sulle neuvon. Nauti joka hetkestä ja ota siitä kaikki irti, sillä kolme vuotta hujahtaa ihan silmänräpäyksessä. 

Tässä muutama vinkki lukion alkuun:

Lukiossa saa kyllä kavereita, kun on vaan itse aktiivinen. Osalle itsestäänselvyys, mutta ei kaikille. Ota rohkeasti kontaktia muihin ihmisiin, mene juttelemaan jo heti alussa ja tee kaikkesi saadaksesi uusia ystäviä. Porukat muodostuvat nopeasti koulun aloituksen jälkeen, joten ei kannata jäädä nurkkaan odottelemaan, että joku tulisi juttelemaan sulle. Ole aktiivinen. Hyvässä porukassa jaksaa pusertaa koko lukioajan läpi.

Älä ripustaudu vanhoihin kavereihin. Liittyy myös tuohon edelliseen, nimittäin on virhe jättää hankkimatta uusia ystäviä vain siksi, että menee samaan kouluun vanhojen kavereiden kanssa. Ystäville on aina tilaa elämässä, niin vanhoille kuin uusille.

Kirjat kannattaa ostaa käytettynä. Tein lukion alussa sen virheen, että ostin kaikki kirjat uusina. Käytetyillä, kierrätetyillä kirjoilla pääsee pitkälle, ja niitä kannattaa hyödyntää niin paljon kun pystyy. Monissa lukioissa on esimerkiksi oma kirppis jossa kirjoja myydään ja ostetaan, kirjakaupat saattavat myydä käytettyjä kirjoja, tai kavereilta voi kysyä kirjoja lainaan.

Kannattaa tehdä töitä kurssin aikana, niin koeviikko ei ole raskas. Riippuu toki ihmisestä, mutta minulla koeviikot olisivat olleet täyttä tuskaa, ellen olisi tehnyt läksyjä ja kuunnellut ainakin jonkin verran tunneilla. Kun asiat on opittu jo kerran, riittää koeviikolla vain kertaus. Itse pystyin käyttämään hyväkseni bussimatkoja, joiden aikana tein aina läksyt (usein myös ne lukuläksyt!).

Ruotsin sanakokeet tuntuvat mahdottomilta, mutta eivät sitä oikeasti ole. Haha, muistan vielä järkytykseni kun tajusin ennen ensimmäistä ruotsin sanakoetta, kuinka paljon sanoja täytyy opetella. Yläasteella keskityin enemmän kumien heittelemiseen, nukkumiseen ja kavereiden kanssa kuulumisten vaihtamiseen kuin opiskeluun, joten valtaosa asioista tuli minulle uutena. Opeteltavien sanojen määrä oli siis suuri. Nopeasti sanakokeisiin lukemiseenkin tosin tottui ja homma alkoi sujua.

Ylioppilaskirjoitukset eivät määrittele koko tulevaisuuttasi. Okei, nykyään ylioppilaskirjoituksilla on iso rooli monen opiskelupaikan saamisen kanssa, mutta jos kirjoitukset eivät mene täydellisesti, ei kannata ajatella elämän olevan pilalla. Valtaosaan opiskelupaikoista otetaan sisään myös kiintiöissä, joissa papereita ei katsota. Tee parhaasi, mutta älä aja itseäsi hermoromahduksen partaalle.

Älä stressaa turhaan. Monet ovat kuulleet yläasteella lukion olevan tosi vaikea ja aikaa vievä, mikä on ihan höpö höpöä. Minä, hyvin keskinkertainen koulussa, valmistuin lukiosta ihan hyvillä arvosanoilla ja M:n ylioppilastodistuksella aika helposti. Toki joukossa saattaa olla työläämpiä tai vaikeampia kursseja, mutta tunnilla keskittymällä ja läksyt tekemällä pääsee jo pitkälle. Kaiken kaikkiaan lukio on tosi jees.

Kuva: wikipedia