Tämä viikko on ollut ensimmäinen työviikkoni, ja päivä päivältä opin paremmin talon tavoille. Perhe alkaa olla jo tutumpi, samoin kuin ympäröivä alue täällä Lontoossa. Olen hieman laiskanlaisesti pyörinyt ympäriinsä muutaman kilometrin säteellä kodistani, mutta ihme kyllä olen oppinut kulkemaan täällä hyvin. Aluksi minulle tuotti vaikeuksia ihan niinkin yksinkertainen asia kuin oikean talon löytäminen. Nämä kun ovat kaikki ihan saman näköisiä! Päivä päivältä olen tutustunut paremmin myös hostperheeni jäseniin, ja he kaikki ovat ottaneet minut osaksi perhettään aivan valtavan hyvin! En olisi voinut kuvitella alun menevän näin sujuvasti ja rennosti. Kiitos siitä kuuluu perheen ystävällisille ja huolehtivaisille vanhemmille, ja kahdelle suloiselle pikkutytölle, jotka eivät vierastaneet minua ollenkaan.
Heti maanantaina löysin myös uusia espanjalaisia ystäviä, joiden kanssa kävimme hieman kävelemässä ja istuskelemassa läheisessä baarissa. Kello kolme iltapäivällä löysin itseni juomasta vodkaa, ja kuten arvata saattaa, idea ei ollut minun. Viihdyin heidän kanssaan hyvin, ja ilmeisesti tunne oli molemminpuolinen, sillä jo seuraavana päivänä minua pyydettiin uudestaan heidän mukaansa! Tulevana viikonloppuna tiedossa on Lontoon keskustassa pyörimistä uuden suomalaisen tuttavuuden kanssa, babysittingiä, sekä reissu rannalle Brightoniin espanjalaisten aupparikavereiden kanssa. Can´t wait!
Ensimmäisen viikon kunniaksi ajattelin kirjoitella vähän, millaiselta normaali arkipäiväni täällä näyttää:
7.15 Herätys ja omat aamutoimet. Laitan yleensä juoksuvaatteet päälle, sillä vietyäni tytöt kouluun teen usein pienen juoksulenkin paluumatkalla.
7.30 Menen alakertaan tekemään tytöille aamupalan, valmistelemaan heidän eväslaukkunsa ja syömään nopeasti itsekin jotain. Samalla vahdin myös, että tytöt käyttäytyvät kunnolla ja syövät aamiaisensa.
8.00 Harjaan tyttöjen kanssa hampaat, ja pian aletaan laittautua kouluun! Kouluun on noin 15 minuutin kävelymatka. Tytöt menevät kouluun omilla potkulaudoillaan, ja minä yleensä kävellen. Tytöt ovat tosiaan 4v ja 6v, joten saatan heidät aina kouluun ja takaisin.
8.45 Jätän tytöt kouluun opettajiensa hoiviin, ja lähden lyhyelle juoksulenkille.
9.15 Kotona taas. Syön aamupalan rauhassa, ja istuskelen hetken ennen päivän kotitöitä. Toisin sanoen otan aurinkoa ja luen kirjaa, tai pyörin tietokoneen ihmeellisessä maailmassa.
10.30-15.00 Tässä välissä valmistan usein tytöille lounaan seuraavalle päivälle, sekä silitän vaatteita ja lakanoita muutaman tunnin. Tämän lisäksi minulla on aina päivittäin vaihtuvia askareita, kuten vaatteiden hakemista pesulasta, sänkyjen petaamista jne. Yleensä koko tämä aika ei mene työn touhussa, vaan aikaa jää myös hetki omiin juttuihin. On päiviä, kun työtä on hyvinkin paljon, ja päiviä, jolloin ei ole oikeastaan työtä ollenkaan.
15.15 Tytöillä loppuu koulu, ja päivästä riippuen mennään suoraan koulusta harrastuksiin tai puistoon leikkimään. Otan mukaani snackseja, joita tytöt syövät ennen kotiin menoa. (Snacksit= pienissä pusseissa olevia herkkuja, keksejä, hedelmäremmejä jne.)
17.00 Tähän aikaan aletaan yleensä olla kotona, ja tytöt saavat leikkiä hetken ennen kylpyä. Jonakin päivinä tehdään vanhemman tytön kanssa läksyt.
18.00 Kylvetän tytöt ja puen heidät yökkäreihin. Tämän jälkeen minä olen vapaa työstäni, ellei tarvitse vahtia lapsia illalla iltaruoan jälkeen (babysitting).
19.00 Illallinen (jonka hostäiti yleensä tekee). Tämän jälkeen vetäydyn usein omaan huoneeseeni rentoutumaan ja katsomaan netflixiä tai skypettämään. Jos illalla on vielä babysitting, huolehdin tyttöjen iltarutiineista eli hampaiden pesusta ja iltasadusta, ja laitan heidät nukkumaan. Tällöin työpäiväni loppuu noin klo 20.30.
Päivät ovat siis pitkiä, mutta suhteellisen rentoja. Omaa aikaa jää aina milloin mihinkin väliin, sillä olen täysin kiinni lasten aikatauluissa. Työhön ja perheeseen olen kuitenkin ollut oikein tyytyväinen, eikä ainakaan vielä ole iskenyt paha koti-ikävä! 1/10 viikkoa takana.
Miksei meillä Suomessa rakenneta näin suloisia taloja? |
Clawsit ja yo yo bearsit on mahtavia! Näitä löytyy onneksi Suomesta :) |
Muutaman korttelin päässä sijaitseva Starbucks on saanut vakkariasiakkaan minusta. |
Lähes jokapäiväistä puistossa hengailua. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti