2018/07/27

Riesana vatsavaivat – ystäväni ripuli ja oksennus

Vatsavaivat ovat usein vaiettu ja jopa hävetty ongelma, joista kärsii salaa todella moni. Olen päässyt tutustumaan niihin lähietäisyydeltä itsekin, ja haluaisinkin jakaa tarinani teidän kanssanne. Yritin pitkään piilotella asiaa muilta, kunnes ymmärsin, että mitä ihmeen väliä sillä on? Vertaistuki on uskomattoman tärkeää, ja haluaisin kuulla itsekin muiden tarinoita, jotka ovat kärsineet samanlaisista ongelmista. Toteamus hemmetti ton sun mahas kanssa on tullut viime vuosina niin tutuksi, että avataas nyt teillekin vähän tätä asiaa.


Muistan elävästi, kun vatsavaivat ilmestyivät ensimmäisen kerran elämääni. Olimme lukion toisella luokalla, ja yövyimme isolla porukalla tuttumme luona. Noin tunti nukahtamisen jälkeen heräsin aivan järkyttävään mahakipuun, joka vain jatkui jatkumistaan. En pystynyt nukkumaan, ja pyörin tuskaisena patjallani ties kuinka kauan. Lopulta päätin lähteä vessaan, jossa ripuloin sisuskaluni ulos – tai ainakin siltä se tuntui. Muistan pelänneeni aivan kamalasti sitä, että joku herää ja kuulee. Päästyäni takaisin patjalleni nukahdin nopeasti, mutta heräsin pian uudelleen samaan mahakipuun. Tällä kertaa tiesin mennä heti vessaan, jossa sama toistui uudelleen. Seuraavana aamuna huomasin, ettei kukaan ollut kuullut mitään, ja olin helpottunut. Koska ilta oli sisältänyt alkoholia ja herkkuja, ajattelin mahani vain menneen sekaisin. Seuraavien kuukausien aikana kuitenkin sain huomata, että sama alkoi toistua yhä useammin. 

Kesä ennen abivuotta oli kamala: heräsin samaan vaivaan lähes joka toinen yö. Aloimme vanhempieni kanssa selvittää, mistä on kyse, mutta mitään ei selvinnyt. Sulla on vaan herkkä maha, ikävä juttu mutta minkäs teet. Tuon yhden kesän jälkeen vaivat helpottivat hiljalleen, ja ne vakiintuivat kertaan tai pariin kuukaudessa, mitä ne ovat nytkin. Mukaan tuli muutama vuosi sitten myös ystävämme oksennus, joka on riesana harvemmin, mutta aina välillä. Kaikista upeintahan on juosta yöllä vessaan tietämättä kummin päin pöntölle pitäisi mennä, kun kummastakin päästä tulee tavaraa yhtä aikaa. Elämäni huippuhetkiä, joiden ihastuttavilta yksityiskohdilta nyt säästän teidät. 


Ajan kanssa opin huomaamaan, mitkä asiat laukaisevat yöllisen mahakivun ja ripuloinnin: alkoholi, roskaruoka ja stressi. Kukin näistä yksinään saattavat riittää, mutta erityisesti alkoholin ja roskaruoan yhdistelmä on pettämätön. Nykyään aina kun syön roskaruokaa ja juon alkoholia, teen tietoisen valinnan yöllisistä kärsimyksistä. Joskus himo herkutteluun on vain liian suuri. Nuorempana salailin asiaa kaikilta ja stressasin yöpymistä muualla kuin kotona. Ongelmaksi muodostui tosin se, että stressi pahentaa vatsavaivoja, ja vatsavaivat lisäävät stressiä. Kierre on saatu valmiiksi.

Miten opin elämään vatsavaivojeni kanssa? Siten että lakkasin häpeämästä ja pelkäämästä niitä. Helpointa minulle on sanoa samassa huoneessa tai talossa yöpyville kärsiväni vatsavaivoista, jotta kukaan ei ihmettele jos herää yöllä outoihin ääniin. Mitä noloa siinä pitäisi edes olla? Enhän itse mahda asialle mitään (tai siis teoriassa mahdan, jos mussutan koko illan porkkanaa), joten miksi siitä pitäisi tehdä valtavan suuri ongelma. Positiivisena puolena vaivoissani voi ajatella olevan se, että perusterveellinen ruokavalio on pakollinen. Mahani muistuttaa minua kyllä nopeasti jos vähänkään yritän joustaa. Joten kyllä, vatsavaivat vaikuttavat tietyllä tapaa rajoittavasti elämääni, mutta pääasiallisesti yritän olla tekemättä valintoja sen perusteella, kehtaanko, uskallanko tai viitsinkö tehdä  tai olla tekemättä jotakin, vain jotta yöni ei olisi yhtä taistelua.

Hauskaahan näiden ongelmien kanssa eläminen ei ole, mutta kaikkeen tottuu. Olisi nykyään outoa kuvitella, ettei herkuttelusta seuraisi mitään sen ihmeellisempää kuin ihan tavallinen ähky. Yritän olla yleensä edes ajattelematta paikkoja, joissa tulevaisuudessa maha saattaa alkaa temppuilemaan, koska se vaan lisäisi stressiä entisestään. Esimerkiksi kaikki ulkomaanmatkat, pienetkin ruokavalion muutokset ja ensi kesän häät tulevat olemaan haastavia tämän asian suhteen. Mutta kaikesta on selvitty tähän mennessä ja toivottavasti selvitään jatkossakin! 

2 kommenttia:

  1. Rohkeeta ottaa tää puheeks! Varmasti monilla muilla on näitä samoja vaivoja, se on täysin normaalia !

    https://airiroikonen.blogspot.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä enemmän puhuu, sen vähemmän "epänormaaleilta" moni asia tuntuu. Kiitos kommentistasi! :)

      Poista